Luupuveden Nuorisoseuran Historiikki        

Suora lainaus Helvi Rädyn kirjoittamasta historiikista.

 

    Aion tuoda esille joitakin tärkeimpiä poimintoja Luupuveden Nuorisoseuran toinnoista 7:vuosikymmenen takaa.

    Näyttää, että Luupuvetisillä on ollut jaloja aatteita ja pyrkimystä yhdessä toimia, saada jotakin mielekästä  aikaan jo ennemminkin. Sillä ensimmäinen virallinen Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin Luupuveden koululla 17.11.1912. Jossa hahmoteltiin Nuosisoseuran tärkeimpiä toimintamuotoja. Valittiin johto- ja toimikuntiin ensimmäiset jäsenet, jotka koostuivat seuraavista: Opettaja Matti Remes (puheenjohtaja), Heikki Timonen varapuheenjohtaja, Kalle Kämäräinen sihteeri. Muiksi jäseniksi: Hilda Nousiainen, Maikki Saastamoinen, Hilma Saastamoinen, Kalle Kononen, Sylvi Saastamoinen, Sammel Huttunen, Pekka Partanen (rahastonhoitaja), Aku Säisä, Antti V. Timonen, Fia Kämäräinen, Riitta Remes ja Oskari Kaikkonen.

    Nyt oli puhti päällä, kun oli alkuun päästy. Seuraava kokous istui 3 viikon päästä. Säännöllisesti pidettiin Nuorisoseuran kuukausikokouksia, joissa oli täyspainoista ohjelmaa ennen kokousasioita.

    Näistä ohjelmista ja kokouksista poimin muutamia myöhemmin. Yleensähän kylän opettajat antautuivat kyläläisten kanssa samoihin harrastuksiin ja olivat paljolti johtajina ja innostajina. Nuorisoseuralla häämötti tulevaisuus tuntemattomana edessä, mutta oltiin toivorikkaita.

    Lähdettiin liikkeelle ihan tyhjin käsin. Sen sijaan oli toimintatarmoisia kyläläisiä. Varoja saatiin myymällä pääsylippuja Nuorisoseuran tilaisuuksiin, ne maksoivat "istumasija" 75 penniä "seisojilta" 50 penniä ja lapsilta 25 penniä. Pidettiin arpajaisiakin.

    Varoja oli koossa ensimmäisenä tilivuonna 40 mk 50 p.

    Jo seuraavan vuonna siis 1913 touhuttiin omaa Nuorisoseuran taloa. Oli valittavana Alex Tikkasen tarjoama "Sopolan tilasta" 40 a hinta 200 mk, sekä Rikki Partaselta maineen mökkeineen 2600mk pitkällä maksuajalla ja 2300 mk 3 kk maksuajalla. Jälkimäinen hyväksyttiin.

 Rakennuspuita kerättiin kyläläisiltä. Kuitenkin suurimmat lahjoittajat olivat Puutavarayhtiöt Stogfors ja Enso-Gutseit Oy. Työnjohtajat antoivat Luupujoelta ns."jyrräistä" tukke